top of page

Älä kysy minulta miksi

kirjoitan

​

Se on kuin kysyisit hengittämiseni syytä

 

Minä elän

Sanat ovat kuin vastasyntyneet

​

Ota minut vastaan

ja anna minun kasvaa

 

 

​

- Rina Dhakal v.2000

intuitiivinen runo.png

Olen lapsesta asti kokenut kirjoittamisen hyvin merkittävänä ilmaisuväylänä, onhan noita päiväkirjojakin kertynyt sen noin 70 kappaletta elämäni varrella. Voin sanoa, että kirjoittaminen on yksi tärkeimmistä ystävistäni. Mutta olen ollut paljolti pöytälaatikkokirjailija, kunnes viime vuosina olen rohkaistunut enemmän julkaisemaan tekstejäni ja pohdintojani. Rohkaisuna lie toiminut myös nämä opiskelujen aikana otetut voimauttavat valokuvat, jossa kuvattava päättää miten ja missä kuvataan. Minä halusin viedän kirjoituspöydän järven jäälle - aavalle - jotenkin "ulos suurempaan tilaan" kirjoittamiseni kanssa. Jotenkin, että rohkenisin avautumaan, jakamaan enempi sydämeni elävää sisällysluetteloa. Pikku hiljaa tätä matkaa on siis tehty ;)...Kaksi keskeneräistä kirjaakin makaa laatikossa, ehkä niidenkin aika vielä saapuu. 

​

OLEN rakastanut aina myös runojen ja mietelmien kirjoittamista, sekä kirjeiden niin lähettämistä (kuin vastaanottamista).

Joitaikin vuosia sitten haastoin itseni Hml Taiteiden Yössä ensi kertaa kirjoittamaan toisille intuitiivisia runoja kahdella eurolla, niin, että ostaja antoi minulle yhden sanan inspiraatioksi! Kokemus oli ihana! Sen jälkeen olen säännöllisesti kulkiessani  esim. bussilla Helsinkiin tai muualla kysynyt vieraalta kanssamatkustajalta, saisinko kirjoittaa hänelle lahjaksi runon? Nämä vähän vastaanottajaa usein hämmentävät ja minua jännittävät kohtaamiset ovat olleet yllättäviä ja usein hyvin liikuttavia.

​

Koronapandemian aikana intuitiiviset runot saivat uudenlaisen tilan, kun pohdin millä eri keinoin voin saada tuloja selvitäkseni yritykseni kanssa uuden toiminnan äärellä. Kauppasin somessa postikorttejani ja näitä intuitiivisia runoja, ja sain kokea, että ne ilahduttivat merkityksellisesti monia. Löysin myös itseni virittäytymässä yhä syvemmin saamani inspiraatiosanan äärelle luovaan kirjoitusprosessiin. 

​

Hinta runolle on myös noussut, koska ymmärrän miten paljon minusta osallistuu tähän luovaan prosessiin ja arvostan sen merkitystä.

Edelleen kyllä, missä kuljenkin saatan niin tuntiessani ventovieraalta kysyä, saanko kirjoittaa sinulle runon? Saamani inspiraatio sana

on minulle myös aina lahja, joka vie matkalle. Toivon, runoni saavat palvella sisäisenä maisemana, jonka äärellä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään ja omaa elämäänsä.

​

​

2B61EBF5-1888-4AB7-8AC7-972DB61C4E36_edi

Kuinka kaunis on avoimuus

ihmisen,

sen joka sanoo 

tilaa on, ottaa vastaan

toinen ihminen

 

Kuinka kaunis on paikka sen

kohtaamisten ystävien

kun matkaa on kauan tultu

eväät elämän rikkaat

ja niin paljosta luopuneet

kaksi löytää 

kuinka runsaus rakkauden 

hiljaisuudenkin täyttää 

 

Kuinka kaunis on yhteys kerrosten

elämän vuosirenkaiden

ystävyys läheinen

miten suuri ilo on puutarha salainen

ne jaetut hetket, jotka muistoina

kukkivat sydämessä yhä uudestaan

tuoksuvat kiitosta syvää 

läsnäoloa lämmintä

onnea pyhää

 

​

2.4.2020 Rina Dhakal

Intuitiivinen runo Sinulle

Annettu sana: Ilo ystävyydestä

Itselleni 

mitä muuta voisin olla kuin 

uskollinen 

sen kaiken jälkeen, kun kaikki muut tulivat

ennen minua ja eksyin liian kauas 

sielustani

 

Mitä muuta voisin kuunnella

kuin omaa sydäntäni,

jonka huudon olen niin hyvin oppinut

kuiskauksessakin tuntemaan, 

lempeyden lauluksi säveltämään 

kaiken tumman, kaiken kirjavan 

elämän soin, soitin

itselleni

 

Pimeässä avasin valon

lahjani

 

Mitä muuta voisin tehdä kuin hymyillä 

itselleni

jo kaukaa nähdessäni sen tutun matkalaisen

tähän hetkeen tulleen, kasvaneen

mennä, juosta vastaan, rakastaa

tuntea kuinka armo kantaa 

on siellä missä jo olen 

perillä

 

Mitä muuta voisin 

kuin rakastaa 

Poimia postilaatikosta runon 

 

Itselleni

 

 

31.3.2020 Rina Dhakal

Intuititiivinen runo sinulle 

Annettu sana: armo, lämpö, itselleni

IMG_4557.JPG

Minun on pysähdyttävä tämän suuren aavan äärelle

otettava vastaan tämä elämääni voimalla pureva tuuli

joka puskee repien rintani läpi 

purjeita etsien

 

Minun on otettava itsestäni kiinni sillä toivon katseella

jonka luon kaukana siintävään horisonttiin

sinne, jossa tiedän, yön jälkeen tulee aamu 

ja myrskyn jälkeen tyyni 

ajattomuuden voima ihmisessä on aina ihmeellisempi

kuin sen, jota lasketaan valuvaksi historian astiaan

jos jokin valuu, jokin aina pysyy

maa, tähdet, ikuinen virta, rakkaus ihmisen

 

Minun on pysähdyttävä tämän suuren aavan äärelle

sen, josta kauas karannut vuoroveden lailla on kaikki se

mitä olen tottunut lähelläni pitämään

kaikki jää 

mikä on pysyvää

 

Ehkä minun on kuljettava matka itseeni, löydettävä sieluni 

peräsin, avattava purjeet kuin kotkan siivet 

aavalla maalla voin kokea sen rohkeuden

virtaavan valtauksen

kuinka aava

maa on täynnä elämää

purjeeni avattuna 

 

tuuli soittaa minua

omanaan

 

 

31.3.2020 Rina Dhakal 

Intuitiivinen runo Sinulle 

Annettu sana: rohkeus 

bottom of page